27.05.2019

Kai Leppelmeier

Kai Leppelmeier

Salkunhoitaja
Salkunhoito
Helsinki
+358 45 7734 9442

Viime viikko jäi jälleen hieman mollivoittoiseksi markkinoilla. Osakkeet laskivat noin prosentin useimmilla länsimarkkinoilla. Alkuvuoden huumasta kohtalainen osa on pyyhitty pois viime viikkoina. Moni markkina on teknisten mittareiden perusteella lähellä ylimyytyä tilaa (kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat selkeästi ylimyydyt). Sijoittajasentimentti on myös kyselyjen perusteella heikkoa, mikä on historiassa povannut kohtalaista tai hyvää kehitystä riskimarkkinoille.

Politiikasta ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä näytä tulevan tukea markkinoille, vaikka populistien nousu eurovaaleissa jäikin osittain torsoksi. Vaalituloksen perusteella esimerkiksi Italiassa voidaan hyvinkin nähdä uudet vaalit tämän vuoden puolella. Kreikassa hallitus hajotettiin jo vaalituloksen varmistuttua. Oli Italian hallitus sitten nykyinen tai uusi, nähdään tänä vuonna todennäköisesti uusi kiista Italian budjetista, sillä viime vuoden lopulla sovitun sopimuksen talouskasvu- ja budjettivaje-ennusteet ovat auttamattoman optimistisia.

Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti viikolla eroavansa 7.6. Uusi konservatiivien johtaja on todennäköisesti kovan linjan Brexit-kannattaja Boris Johnson tai entinen Brexit-ministeri Dominic Raab. Kumpi tahansa näistä ehdokkaista vetäisi Mayta tiukempaa linjaa. No, brittiparlamentissa on edelleen todennäköisesti enemmistö sopimuksetonta eroa eli ”kovaa” Brexitiä vastaan. Kansa kuitenkin puhui eurovaaleissa: juuri ennen vaaleja perustettu Brexit Party on Euroopan parlamentin suurin puolue (tasoissa Saksan CDU:n kanssa). Kannatusta tuli kotimaassa noin kolmasosalta äänestäjistä. ”Kova” Brexit on mielestämme edelleen epätodennäköinen, mutta riskit ovat kasvaneet. Todennäköisimmin asiasta väännetään vielä pitkään, mikä ei sekään ole talousluottamuksen kannalta kovin hyvä asia.

Kauppasodassa ei nähty viikon aikana suurempia liikkeitä, seuraavat aikarajat ovat Kiinan asettamien lisätullien voimaantulo 1.6. ja G20-kokous kesäkuun lopulla, jossa on toivottu päämiesten lyövän kättä päälle. Neuvottelukumppanit ovat kuitenkin niin poteroissaan, että aika näyttää loppuvan ellei yllättäviä läpimurtoja tule. USA:n loput lisätullit astuvat voimaan aikaisintaan kesäkuun lopulla. Tämän lisäksi yrityskohtaiset rajoitteet ovat eskaloituessaan potentiaalisesti tariffeja suurempi riski markkinoille, mikäli Kiina vastaa USA:n Huawein vastaisiin pakotteisiin sulkemalla yhdysvaltalaisia yhtiöitä Kiinan markkinoilta.

Pitkät korot laskivat edelleen viime viikolla Atlantin kummallakin puolella. Palkkojen noususta huolimatta inflaatiota ei ole horisontissa. Öljyn hintakin laski viime viikolla lähes viisi prosenttia. Euroopan keskuspankki ei tule näillä näkymin nostamaan korkoja pariin vuoteen, mutta Yhdysvalloissa markkinoiden hinnoittelemia kolmea koronlaskua ensi vuoden loppuun mennessä (nykyisestä 2,25 - 2,50 % vaihteluvälistä 1,5 - 1,75 % väliin) on vaikeampi allekirjoittaa, kun talous kasvaa ja työttömyysaste on alle neljässä prosentissa. Mikäli koronleikkauksia tuleekin vähemmän tai ei ollenkaan, pitäisi dollarin vahvistua suhteessa euroon. Muutama Fedin johtaja puhuu edelleen mahdollisesta koronnostosta tämän vuoden lopulla.

Negatiivisista otsikoista huolimatta fundamentit ovat sijoitusmielessä edelleen kohtalaisen hyvässä kunnossa. Talouskasvu on aiempaa hitaampaa, mutta hidastuminen näyttää tasaantuneen. Yritysten tulokset ovat myös kasvussa ja ylittivät laskeneet odotukset alkuvuonna erityisesti Yhdysvalloissa. Markkinakorjaus on myös tehnyt osakkeista aiempaa halvempia.

Näkemyksemme osalta pysymme edelleen neutraalissa painossa osakkeissa. Mikäli markkinoiden suurin riski eli kauppasota saadaan sovittua, ovat osakkeet mielestämme houkuttelevia. Sitä ennen on syytä varovaisuuteen, vaikka globaalia taloutta tukevat sekä elvyttävä Kiina että koronnosto-odotusten poistuminen Yhdysvalloissa.

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Markkinakatsaus Huomenta Suomi Extrassa 24.05.2019
Seuraava
Riskisijoituksilla aneeminen viikko – Saksan valtionlainojen tuotto painui ennätysmatalalle
Lassi Järvinen