08.03.2021

Kai Leppelmeier

Kai Leppelmeier

Salkunhoitaja
Taaleri Varainhoito Oy
Helsinki
+358 45 7734 9442

Viime viikkojen  ykköspuheenaiheena markkinoilla on ollut korkojen nousu. Pitkät korot ovat nousseet hitaasti mutta tasaisesti viime kesästä lähtien talousoptimismin palautuessa. Nousu on kuitenkin ollut verkkaista suhteessa osakkeisiin ja hyödykkeiden, esimerkiksi metallien tai öljyn, hinnannousuihin verrattuna. Viimeisten viikkojen aikana korkojen nousukulma on kuitenkin jyrkentynyt.

Korkojen nousu aiheuttaa huolia monista syistä. Kiristävätkö keskuspankin liian nopeasti rahapolitiikkaa? Murentaako korkotason nousu kasvuyhtiöiden arvostustasoja? Karkaako inflaatio käsistä? Kaikki nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, sillä keskuspankit ovat usein talouden ja markkinoiden tärkeimpiä tekijöitä. Korkojen nousua pohtiessa on kuitenkin syytä muistaa seuraavat neljä asiaa:

1. Korot lähtevät ennätyksellisen matalilta tasoilta

Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa korot lähtivät koronan jälkeen ennätyksen matalilta tasoilta. Esimerkiksi Saksan kymmenen vuoden valtionlainan korko on edelleen -0,3% korkojen nousunkin jälkeen. Tilaa on siis nousta, ja korkojen nousu on ennen kaikkea merkki optimistisesta maailmasta koronan jälkeen. Kuitenkin Yhdysvalloissa korkotaso on edelleen historian matalimpia, vaikka korkojen nousu on ollut siellä voimakkaampaa.

 2. Korkojen nousutahti on linjassa aiempien nousujaksojen kanssa

Vaikka korkojen lähtötaso on ennätyksellisen matala, ei korkojen nousutahti ole ollut poikkeuksellinen suhteessa aiempien vuosien nousupyrähdyksiin. Huomattavaa on myös se, että esimerkiksi vuonna 2013 ja 2016 pitkien korkojen nousu aiheutti heiluntaa myös osakemarkkinoilla, mutta nousuperiodin jälkeen osakemarkkinoiden kehitys oli erinomaista.

3. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti ankkuroituina

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousseet pohjiltaan talousoptimismin kasvaessa. Nekin ovat historiallisessa kontekstissa edelleen hyvin maltillisia. Keskipitkän aikavälin (viiden vuoden päästä alkava viiden vuoden periodi) inflaation hinnoittelu on USA:ssa tullut hieman alaskin viime viikkoina, eli viimeisin korkoliike on ollut pikemminkin reaalikorkojen normalisoitumista kuin inflaatiopelkoja. Vertailun vuoksi: kun ennen vuotta 2015 Yhdysvaltojen inflaatio-odotukset eivät käyneet alle 2,5 prosentin kuin vain finanssikriisin kurimuksessa, ovat ne nyt noin 2,3 %. Niillä olisi siis vielä tilaa nousta, mikäli tilanne normalisoituu. Tämä on tärkeä indikaattori, sillä niin kauan kuin pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät hallussa, voi keskuspankki katsoa helpommin lyhyen aikavälin inflaation ylilyöntejä läpi sormien. EKP puolestaan toivoisi euroalueen inflaatio-odotuksiin nostetta, sillä vastaavat odotukset ovat täällä vain n. 1,4 %, kaukana kahden prosentin tavoitteesta.

4. Lyhyet korot pysyvät matalalla vielä pitkään

Vaikka korkojen noususta puhutaankin nyt paljon, on syytä huomata, että lyhyemmät korot eivät ole liikkuneet. Markkinoilla ei hinnoitellakaan yli pariin vuoteen muutosta rahamarkkinakoroissa. Tämä on mielestämme oikein, sillä keskuspankit eivät nosta ohjauskorkojaan ennen kuin taloudet ovat selkeästi ohittaneet koronakriisin ja työllisyystilanne on kireämpi. Siihen menee vielä useampi vuosi. Toisaalta aktiivisempi finanssipolitiikka elvytyksen muodossa varmistanee, ettei siihen mene lähes kymmentä vuotta kuten finanssikriisin jälkeen.

Isossa kuvassa on myös muistettava, että vaikka talous toivottavasti palautuu ja kasvaa nopeasti seuraavat vuodet, pitkän aikavälin trendikasvua laskevat tekijät eivät ole poistuneet. Väestön ikääntyminen, alhainen tuottavuuden kasvu ja valtioiden entistäkin suurempi velkaantuminen painavat pitkän aikavälin näkymiä. Inflaatioskenaarioiden vastakohtana meillä on Japanin esimerkki, jossa inflaatiota ja talouskasvua on yritetty herätellä jo käytännössä kolme vuosikymmentä. Aika näyttää kumpi skenaario toteutuu, mutta mielestämme hidastuva talouskasvu on selkeästi todennäköisempää kuin inflaation karkaaminen.

Sitä ennen talouden palautuessa reflaatio on todennäköisintä ainakin lyhyellä aikavälillä ja siksi syklisiä ja korkojen noususta hyötyviä teemoja on myös syytä löytyä salkusta. Suosimme salkkua, jossa löytyy arvoyhtiöitä, vakuutusyhtiöitä ja pankkeja, sekä syklisiä teemoja kuten pienyhtiöt. Olemme viime viikkojen aikana vähentäneet teknologiayhtiöiden painoa, mutta emme ole niistä täysin luopuneet. Heikompia lyhyen aikavälin näkymiä tasapainottavat vahvat pitkän aikavälin näkymät. Pitkällä aikavälillä teknologiayhtiöt ovat voittajia.

Olemme lisänneet hieman valtionlainoja korkojen noustua. Olemme silti alipainossa valtionlainoissa ja ylipainossa yrityslainoissa. Olemme valmiita lisäämään edelleen valtionlainojen painoa, erityisesti mikäli korkojen nousu jatkuu voimakkaana.

Allokaatiossamme suosimme edelleen osakkeita korkosijoitusten kustannuksella. Uskomme positiivisen markkinakehityksen jatkuvan, vaikka heiluntaa voidaankin nähdä matkalla.

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Onko korkojen nousu myrkkyä osakkeille?
Seuraava
Alelaari houkuttelee nyt osakemarkkinoilla
Niko Fagernäs