08.02.2021

Lassi Järvinen

Lassi Järvinen

Johtaja, allokaatioratkaisut
Taaleri Varainhoito Oy
Helsinki
+358 50 376 2434

Markkinat toipuivat nopeasti tammikuun lopun lyhyestä alhostaan. Globaalit osakkeet nousivat viime viikolla kautta linjan, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa useat indeksit nousivat kaikkien aikojen huippuihin. Vuoden alusta mitattuna tuottokärjessä jatkavat kehittyvät markkinat (ja eritoten Kiina) sekä yhdysvaltalaiset pienyhtiöt. Nasdaq 100 -indeksi nousi viime viikolla vahvasti esimerkiksi Amazonin ja Alphabetin kerrottua odotuksia selkeästi vahvemmista tuloksista. Korkopuolella riskiyrityslainojen viikko oli vahva erityisesti Yhdysvalloissa. Dollarin vahvistuminen tuki eurosijoittajan tuottoja muutoinkin. 

Tuloskausi jatkui kiireisenä myös viime viikolla. Kun Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksistä noin puolet yrityksistä on raportoinut, näyttää sato varsin kohtalaiselta. Yli 80 % yrityksistä on ylittänyt analyytikoiden odotukset tulosten ja 75 % liikevaihdon suhteen. Erityisen vaikuttavaa on kuitenkin se, että sekä tulokset että liikevaihto ovat nousseet vuoden 2019 viimeiseen kvartaaliin verrattuna. Euroopassa tilanne ei ole yhtä ruusuinen ja sekä tulokset että liikevaihto ovat vuoteen 2019 verrattuna jäljessä. Odotuksiin verrattuna Euroopassakin pärjätään kuitenkin varsin hyvin. Tuloskausi kertoo vuoden 2020 viimeisestä neljänneksestä toistaiseksi sen, että yhdysvaltalaisyritykset ovat selvinneet koronan syksyn aallosta Eurooppaa paremmin, mutta toisaalta myös sen, että Euroopassakin odotukset olivat paikoitellen turhan pessimistisiä. Tämä näkyy myös muista talousluvuista. 

Edellisen viikon pessimistisemmät koronauutiset vaihtuivat viime viikolla astetta positiivisemmiksi. Erityisesti Israelista saatava data kertoo rokotteen toimivan odotetun mukaisesti. Lisäksi eri rokotetoimittajat kertoivat hieman aiempaa positiivisempia arvioita rokotteiden toimituksista. Lisäksi venäläisten Sputnik-rokotteesta tehty länsimainen vertaisarvio osoitti rokotteen olevan varsin tehokas. Tämä hyödyttää venäläisten lisäksi myös joitakin muita kehittyviä talouksia, jonne rokotetta tullaan toimittamaan. Yhdysvalloissa rokotetahti kiihtyy ja etenee aikataulussa, jonka mukaan 50 % väestöstä olisi saanut molemmat rokotteet toukokuun loppuun mennessä. Aikataulujen osalta Eurooppa laahaa edelleen perässä, mutta epätoivoon ei ole täälläkään syytä vaipua.

Koronakriisin alkuvaiheista asti kytenyt keskustelu inflaatiosta sai viime viikolla uutta virtaa, kun Euroopassa raportoitiin tuoreimpia inflaatiolukuja. Osittain teknisten seikkojen tukemana inflaatio hyppäsi korkeimpiin lukemiinsa sitten vuoden 2013. Inflaation nousun puolesta puhuvat viime aikoina nousseet raaka-aineiden hinnat ja talouden avautuessa purkautuva, vahvan säästämisasteen tukema kulutus. Pidemmällä aikavälillä myös valtavia investointeja vaativat uusiutuvan energian hankkeet tukevat inflaatiota. Toisaalta useamman vuoden perspektiivillä taloudessa on edelleen käyttämättömiä resursseja, jotka laskevat inflaatiopainetta. 

Näkemyksemme mukaan kuluvana vuonna voidaan nähdä inflaation nousevan selvästikin, mutta pidemmän aikavälin näkymät ovat edelleen epäselvät. Riskimarkkinoiden näkökulmasta inflaation ja sitä seuraava korkojen nousu ovat yleensä positiivisia, kunhan nousu ei ole liian nopeaa. Tulkintamme mukaan hallittu korkojen ja inflaation nousu kertoisi talouden vahvuudesta ja parantuvista näkymistä, jotka olisivat eittämättä positiivisia myös osakkeille. 

Isossa kuvassa näkemyksemme on alkuvuodesta ennallaan. Pidämme osakkeet ylipainossa ja ylipainotamme korkojen sisällä luottoriskisijoituksia. Nostimme viime viikolla hieman Tyynenmeren alueen osakkeiden painoa. Näemme alueen hyötyvän vahvistuvasta syklistä ja raaka-aineiden hintojen noususta. Muutoin pidämme edelleen teknologiaosakkeet ylipainossa. Maantieteellisesti luotamme edelleen Yhdysvaltoihin ja kehittyviin markkinoihin, erityisesti Aasiaan.

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Markkinoilla heiluntaa – sijoittajille aukeaa taas oston paikkoja
Seuraava
Tuloskausi kertoo talouden koronakestävyydestä ja teknologisen murroksen suunnasta
Kai Leppelmeier