12.04.2021

Lassi Järvinen

Lassi Järvinen

Johtaja, allokaatioratkaisut
Helsinki
+358 50 376 2434

Ensimmäinen kvartaali oli riskisijoitusten näkökulmasta tuottoisa. Osakemarkkinoiden tuotot olivat alueista riippuen kymmenestä prosentista (Yhdysvallat) kuuteen (Japani), mikä oli talousodotusten vahvistuessa varsin odotettu tulos. Markkinoiden sisällä hajonta oli suurempaa, kun sykliset osakkeet ja arvoteemat menestyivät vihdoin vahvassa ympäristössä kasvuteemoja paremmin.

Korot nousivat alkuvuonna inflaatio-odotusten ja talouskasvutoiveiden vetämänä. Korkojen nousu söi erityisesti valtionlainojen tuottoja, jotka jäivät kvartaalin aikana negatiivisiksi. Myös vakavaraiset yrityslainat kärsivät. Sen sijaan riskiyrityslainat tuottivat erityisesti riskikorjatusti varsin hyvin.

Heikosti viime vuoden päättänyt dollari nousi alkuvuodesta Yhdysvaltojen suhteellisesti vahvojen kasvunäkymien ja korkojen nousun tukemana, ja nosti dollarimääräisten sijoitusten tuottoja eurosijoittajan näkökulmasta.

Ensimmäisellä kvartaalilla yllättävää oli talouden ja markkinoiden näkökulmasta yllätyksettömyys. Viime vuoden lopulla laadittu käsikirjoitus vahvistuvasta taloudesta, hiljalleen poistuvasta koronakurimuksesta ja näiden myötä vahvistuvista inflaatio-odotuksista ja nousevista koroista piti kutinsa hetkellisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ensimmäisellä kvartaalilla yllättävää oli talouden ja markkinoiden näkökulmasta yllätyksettömyys.

Osakkeiden sisällä vahva kasvuympäristö ja korkojen nousu tukivat syklisiä aloja, ja finanssiyhtiöt, teollisuus ja autot menestyivät. Vastaavasti kasvuteemat jäivät pitkästä aikaa jälkeen, kun kasvua oli tarjolla selkeästi halvemmilla kertoimilla. Kvartaalin eriskummalliseksi ilmiöksi nousivat ns. meemiosakkeet, jotka nostivat osakkeet hetkeksi virtuaalisten ja fyysisten kahvipöytäkeskusteluiden keskiöön. Äkkirikastuminen koitti lopulta todennäköisesti vain harvoille ja valituille, eikä ilmiöstä sittenkään taida olla mullistamaan sijoitusmaailmaa alun hurjista visioista huolimatta.

Vuoden toiselle neljännekselle lähdetään pitkälti saman kaltaisista lähtökohdista kuin ensimmäiselle. Näyttö rokotteiden toimivuudesta on vahva, ja ilman suuria yllätyksiä rajoitteet poistetaan länsimaissa lähes kokonaan alkusyksyyn mennessä. Talous palaa kohti normaalia vahvassa myötätuulessa. Erityisesti näkymiä nostavat kuluttajien erittäin suuret säästämisasteet, jotka ovat kasaantuneet kriisin aikana verrattain vahvana säilyneen työllisyyden, kulutusmahdollisuuksien puutteen ja tukipakettien ansiosta. Vaikka kaikkea ei todennäköisesti kulutetakaan yhdellä rysäyksellä, on positiivinen paine talouteen erityisesti Yhdysvalloissa raju. Kysyntä kohdistunee erityisesti palvelusektorille, jonka kulutusmahdollisuuksia rajoitukset ovat erityisesti heikentäneet.

Mielenkiintoista on myös se, että globaali talous toipuu kriisistä nyt hyvin eri tahdissa. Kiinassa koronan aiheuttama talouskuoppa kurottiin umpeen jo viime vuonna, ja ylikuumenemisen pelossa elvytystä on jo lähdetty jarruttamaan. Yhdysvalloissa kasvuhuippu ajoittunee tälle vuodelle, kun taas Euroopassa koneita vasta käynnistellään pitkien rajoitusjaksojen päättyessä. 

Tulevan kvartaalin ja loppuvuoden suurimmat kysymykset liittyvät mielestämme kasvuodotuksiin, inflaatioon ja Kiinan kasvuun. Odotukset talouden kasvulle ovat seuraavien kuukausien osalta historiallisen korkeita. Kuten yllä todettiin, perusteet odotuksille ovat kulutuspiikin myötä paikallaan, mutta varaa isommille virheille ei ole. Kasvupompun jäljiltä paluu hitaaseen kasvuun näyttää vääjäämättömältä, mutta merkit kasvun hidastumisesta nähdään vasta myöhemmin.

Tulevan kvartaalin ja loppuvuoden suurimmat kysymykset liittyvät mielestämme kasvuodotuksiin, inflaatioon ja Kiinan kasvuun. 

Kulutuspiikki, tuotantoketjujen haasteet ja tietyt tekniset tekijät tulevat nostamaan inflaatiolukuja totuttua korkeammiksi kesän ja loppuvuoden aikana. Markkinoille inflaatiopelot realisoituisivat kuitenkin toden teolla vasta sitten, jos keskuspankit muuttaisivat näkemystään ja lähtisivät viestimään odotettua selvästi nopeammasta rahapolitiikan kiristämisestä.

Näkemyksemme mukaan keskuspankit kuitenkin jakavat ajatuksemme siitä, että tulevat inflaatio on luonteeltaan hetkellistä ja pidempiaikaiset paineet tavoitteita korkeammalle inflaatiolle ovat edelleen pienet. Siksi näemme riskit rahapolitiikan kiristymisestä pienenä. Kiinassa hallinto on jo lähtenyt kiristämään elvytystoimiaan ylikuumenemisen pelossa. Toistaiseksi toimet ovat olleet hallittuja, vaikka osakkeet ovatkin jääneet niiden ansiosta muulle maailmalle. Historia osoittaa, että politiikkavirheen mahdollisuus on olemassa. Sen vaikutus globaaliin talouteen olisi luonteeltaan hidastava, ei pysäyttävä.

Näkemyksemme talouden ja markkinoiden kehityksestä on säilynyt pitkälti ennallaan ensimmäisen kvartaalin aikana, ja siksi tarvetta merkittäville muutoksille on ollut vähän. Sama pätee myös tulevan kvartaalin osalta. Jatkamme salkuissamme vertailuindeksejä korkeammalla riskipainolla. Konkreettisimmin tämä näkyy vertailuindeksiä korkeampana osakepainona, jolla lähdemme myös toiselle kvartaalille.

Osakesalkkujen sisällä olemme kääntäneet salkkujamme kohti syklisiä teemoja ja poimineet niihin mm. pankkiosakkeita Yhdysvalloista ja vakuutussektoria Euroopasta. Toisaalta emme ole unohtaneet myöskään näkemyksemme mukaan pitkällä aikavälillä vahvasti jatkavia teknologiaosakkeita. Korkosijoitusten sisällä jatkamme valtionlainojen alipainottamista ja luotamme yrityslainoihin ja riskiyrityslainoihin. Nouseva korkotaso tarjoaa meille edelleen mahdollisuuden valtionlainapainojen lisäämiseen ja salkun riskin tasaamiseen, mutta tätä tehdään myös tulevan kvartaalin aikana harkitusti. 

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Koronan aaltoliike jatkuu, mutta valoa pilkottaa jo
Seuraava
Talous vaihtaa kesärenkaisiin, onko edessä pomppuinen kyyti?
Niko Fagernäs