18.03.2019

Lassi Järvinen

Lassi Järvinen

Johtaja, allokaatioratkaisut
Salkunhoito
Helsinki
+358 50 376 2434

Viime viikko oli vahva miltei kaikilla riskimarkkinoilla. Esimerkiksi Yhdysvaltain S&P 500 –indeksi teki kuluvan vuoden viikkoennätyksensä nousten miltei 3 %. Samalla edellisen viikon heikko jakso kuitattiin laajalti. Uutis- ja datarintamalla viikko oli verrattain rauhallinen. Eniten puhetta herätti brexit, jonka vaikutukset jäivät lopulta melko pieniksi. 

Tarkasteltaessa talousdataa laajalti vaikuttaa monin paikoin siltä, että viime vuonna alkanut talouskasvun heikentyminen olisi saavuttamassa pohjaansa. Eteenpäin katsovat indikaattorit sekä talouden sentimentistä kertovat luvut ovat kääntyneet heikon jakson jälkeen lievään nousuun. Niinpä vaikuttaa siltä, että pahimmat pelot talouden ajautumisesta taantumaan osoittautuvat liioitelluksi. Toisaalta perusteita talouskasvun uudelle kasvupyrähdykselle on vaikea löytää. Vaikka rahapolitiikka tukee talouskasvua edelleen, kasvavat tuotantokustannukset (erityisesti palkat) syövät yritysten marginaaleja ja tulokset lepäävät liikevaihdon kasvun varassa. Niinpä talouskuva näyttää globaalilla tasolla häilyvältä, mutta vuodenvaihteessa häämöttäneeseen rotkon reunaan ollaan tehty pesäeroa. 

Viime viikko oli ennalta katsoen käänteentekevä Iso-Britannian EU-eron näkökulmasta. Viikon aikana äänestettiin niin EU:n ja Iso-Britannian sopimuksen hyväksymisestä (joka hylättiin), brittien sopimuksettomasta erosta (joka hylättiin) ja alkuperäisen deadlinen lykkäämisestä (joka hyväksyttiin). Samalla, kun brexitin lykkäyspyyntö lähtee kierrokselle EU-valtioihin, britit valmistautuvat äänestämään vielä kertaalleen jo kahdesti hylätystä EU-erosopimuksesta. Tätä kirjoittaessa vaikuttaa siltä, ettei sopimus kolmannellakaan äänestyskerralla mene läpi. Niinpä saagassa palataan jälleen lähtöruutuun ja britit joutuvat pohtimaan, mihin suuntaan brexittiä lähdetään ajamaan ja mitä siltä lopulta toivotaan. Uhkana, tai näkökulmasta riippuen mahdollisuutena, on se, että brexit venyy kuukausien tai vuosien päähän ja saattaa jopa jäädä kokonaan toteutumatta.

Markkinoilla oltiin osattu odottaa äänestysten tuloksia, eikä brexit siten aiheuttanut kummoisia liikkeitä puntaa lukuun ottamatta, joka sekin sahasi uutisvirran mukana edestakaisin. Päällimmäisenä käteen jää helpotus pahimman skenaarion eli sopimuksettoman eron väistymisestä.

Alkaneen viikon merkittävin kiintopiste on Yhdysvaltain keskuspankin kokous, joka päättyy Suomen aikaa keskiviikkoiltana. Ohjauskorkoihin ei odoteta muutoksia, sen sijaan keskuspankkiirien ajatukset tulevasta korkopolusta sekä taseen keventämisen aikataulusta kiinnostavat. Markkinat odottavat keskuspankilta vahvaa tukea kevyen rahapolitiikan muodossa. Keskuspankin kommunikaatio on nojannut globaalilla tasolla heikentyvään talousdataan, mutta mikäli Yhdysvaltain talouden hidastuminen pysähtyy ja inflaatiopaineet kasvavat, saattavat markkinoiden odotukset olla turhan optimistisia. 

Viime viikko ei tuonut merkittäviä muutoksia näkemykseemme globaaleista markkinoista. Uskomme osakkeiden tuottavan kohtuullisesti myös vaisun talouskasvun ympäristössä, mutta varomme erityisesti markkinoita ja yrityksiä, joissa odotukset tulevasta kasvusta vaikuttavat turhan korkeilta. Niinpä positioitumisemme osakkeiden sisällä on edelleen hieman varovainen. Riskiä haemme Kiinasta, jossa kauppasodan lieventyminen ja valtiovallan elvytystoimet nostavat näkemyksemme mukaan markkinoita lähitulevaisuudessa. Korkosijoituksissa uskomme kehittyvien markkinoiden dollarimääräisiin lainoihin sekä eurooppalaisiin yrityslainoihin, joiden riski-tuottosuhde näyttää vaisussa tuottoympäristössä edelleen hyvältä. 
 

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Markkinakatsaus Huomenta Suomi Extrassa 15.3.2019
Seuraava
Markkinakatsaus Huomenta Suomi Extrassa 22.3.2019