ETF:ien (Exchange Traded Fund) eli pörssinoteerattujen indeksirahastojen esiinmarssi viimeisen vuosikymmenen aikana on tuonut sijoittajien ulottuville melkein kaiken mitä kuvitella saattaa. Indeksejä, joihin voi sijoittaa, on nykyään jopa enemmän kuin listattuja osakkeita. ETF:ien likviditeetti on parantunut ja osto-ja myyntihinnan erotus, spread, on kaventunut.
Lue lisää
Steve Jobsilla oli mullistavia ja valtavirrasta poikkeavia ajatuksia. Seuraava ei välttämättä lukeudu niistä hurjimpiin, mutta se voi provosoida tekemään muutoksia ja parempia päätöksiä niin elämässä yleisesti kuin sijoitussalkussa.
Ympäristövaikutteinen sijoittaminen mielletään usein sijoittamisena etukäteen yksilöityyn projektiin, kuten esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimaan. Tästä hyvä esimerkki on Taalerin aurinko- ja tuulipääomarahastot, joihin sijoitetuilla varoilla rakennetaan uusia puhtaan energian voimaloita. Tämän kaltaisesta ympäristövaikutteisesta sijoittamisesta käytetään myös termiä impakti-sijoittaminen. Onko impakti-sijoittaminen sitten mahdollista velkamarkkinoilla?
Sijoittaminen on jatkuvaa valintojen tekemistä. Paljonko olet valmis ottamaan riskiä ja millaista tuottoa haet? Milloin on oikea aika ostaa tai myydä? Mihin haluat sijoittaa, mihin et? Ja yhä enenevässä määrin – haluatko sijoitustesi tuottavan hyötyä ympäristölle ja ympäröivälle yhteiskunnalle?
Mietin tässä päivänä eräänä, mitä kaikkea arvopaperinvälityksessä pitää nykyään huomioida, jotta homma toimii ja paperi liikkuu. Yksinkertaiselta vaikuttavasta asiasta on muutaman vuoden aikana tullut monimutkainen ja sen vuoksi tarvitaan paljon prosesseja ja järjestelmiä sekä ennen kaikkea osaamista.
Vihreistä joukkolainoista tai tuttavallisemmin vihreistä bondeista on nopeasti tullut suurin kestävän kehityksen rahoituksen muoto ja ne ovat yhä suositumpia sijoittajien keskuudessa. Tänä vuonna globaalisti 200 miljardin dollarin rajan ylittävät vihreiden bondien liikkeeseenlaskut ovat nelinkertaistuneet neljässä vuodessa. Suurista summista huolimatta vihreät bondit ovat vasta alle puoli prosenttia joukkolainojen noin 100 biljoonan dollarin avoimesta kannasta. Vihreän rahoituksen tarve on kuitenkin suuri, sillä pelkästään Euroopassa vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatisi vuosittain lähes 200 miljardia euroa rahoitusta seuraavan vuosikymmen ajan.
Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä, jotta voimme tarjota parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön. Verkkopalvelun tietosuojamenettelyt
