03.09.2020

Olli Viitikko

Olli Viitikko

Salkunhoitaja
Salkunhoito
Helsinki
+358 40 450 3741

Monien mukaan kapitalistinen systeemi on tulossa tiensä päähän. Osan mielestä niin on jo käynyt. Teknologiavisionäärit ovat putsanneet pöydän, ja entistä useampia ketuttaa.

Muutamille henkilöille kasautuvat miljardit, puhumattakaan sadoista miljardeista ovat omiaan kirvoittamaan keskusteluja kapitalismin tulevaisuudesta. Pikaisen googlauksen perusteella maailmassa oli vuonna 2019 kolmisen tuhatta miljardööriä. Todellisuudessa lukema on luultavasti tätä suurempi, koska biljoonia ja biljoonia on oletettavasti parkkeerattu kaikenlaisiin veroparatiiseihin verokarhun ulottumattomiin.

Kirjoitushetkellä (24.8.2020) kolme teknologiavisionääriä on ehtinyt haalia kukin jo yli 100 miljardin dollarin varallisuuden (Bloomberg). Facebookin Mark Zuckerberg on noin 100 miljardissa ja Microsoftin Bill Gates reilussa 120 miljardissa dollarissa. Näistä erityisesti Gates on kunnostautunut jo pitkään hyväntekeväisyydessä mm. Bill ja Melinda Gatesin säätiön kautta. Ylipäätään maailman rikkaimmista useat ovat virittäneet erilaiset giving pledgensä tai billionaire pledgensä, jotka toimivat ainakin jonkinmoisina imagotemppuina. Zuckerbergkin on niin tehnyt. Myös sijoittajalegenda Warren Buffett on liittynyt ystävänsä Gatesin säätiöleiriin jo ajat sitten. Eli onneksi valtaosa näistä miljardeista on ainakin jollain aikavälillä tulossa oletettavasti hyvään tarkoitukseen.

Mitä ihmiskunnan Monopoliin tulee, yksi on silti ylitse muiden. Amazonin luoja Jeff Bezos on ahminut itselleen jo lähes 200 miljardin dollarin varallisuuden. En ole varma, onko tästä jo vähennetty vaatimaton 38 miljardin dollarin avioerokorvaus, mutta ei se kokonaiskuvaa muuta. Joka tapauksessa Bezos on toteuttanut amerikkalaisen unelman paremmin kuin kukaan ikinä.

Amazon on onnistunut virittämään oman markkina-asemansa sellaiseksi, että käytännössä vain hyvin harvoilla brändeillä on varaa pysyä poissa heidän Monopoli-kauppapaikoiltaan. Amazonin tapauksessa salama on lisäksi iskenyt kahdesti samaan paikkaan, koska yhtiöllä on AWS:n (Amazon Web Services) kautta dominantti asema myös pilvipalvelumarkkinassa.

Niin verkkokauppa kuin pilvipalvelut kasvavat rakenteellisesti ja koronakin on kokonaisuutena ollut enemmänkin eduksi, joten esimerkiksi vuoden 2020 toisella kvartaalilla Amazonille kasvua kertyi mehevät 40 prosenttia. Jeff Bezos siis tietää, mitä korkoa korolle -efekti tarkoittaa niin varallisuuden kertymisessä kuin yhtiön kasvussa.

”It’s all about the long term”, totesi Bezos Amazonin vuosikirjeessä vuonna 1997. Mikään tuloskonehan Amazon ei ole ollut, eikä edelleenkään ole sellaiseksi heidän mittakaavassaan välittömästi muuttumassa. Bezos on kertonut vapaan kassavirran (per osake) ylivoimaistesti tärkeimmäksi luvukseen Amazonin ohjaamisessa. Jos Bloombergin estimaatteja olisi uskominen, vuonna 2023 Amazon voisi tuottaa noin 75 miljardia dollaria vapaata kassavirtaa, mikä vastaisi nykyiseen 1,6 biljoonan markkina-arvoon peilattuna lähes 5 prosentin vapaan kassavirran tuottoa. Tähän asti sijoittajien pitkäjänteisyys on palkittu, ja Bezosille voisikin antaa kunniamerkin siitä, miten hän on saanut sijoittajat uskomaan pitkän aikavälin tarinaansa lyhyen aikavälin voittojen maksimoimisen sijaan.

Miljardi itsessään on jo niin iso luku, että sitä on joidenkuiden hankala hahmottaa. Bezosin esimerkkiin sovellettuna sain kaveriltani taannoin kuvan jostain Twitter-pöhinästä, jossa oli havainnollistettu Bezosin varallisuutta hieman muokaten seuraavasti:

”Jos olisi paiskinut töitä vaatimattomalla viiden tuhannen dollarin tuntipalkalla 40 tuntia viikossa 2020 vuotta nollaverotuksella, nyt olisi kasassa reilut 10 % Bezosin varallisuudesta.”

Facebookin, Amazonin, Applen, Microsoftin ja Googlen (FAAMG) kaltaisten teknologiajättien suuromistajat ovat menestyneet ihmiskunnan Monopoli-turnauksessa jopa kohtuuttoman hyvin. Teknologiapuolen liiketoiminnan skaalautuvuus on järkyttävällä tasolla, mikä on mahdollistanut erittäin väkivaltaisen kärkipaikoille etuilemisen. Teollisuuspohatat ja ökypankkiirit ovat jääneet sutimaan, kun toiset ovat vetäneet internetpiuhoja pitkin ennenäkemättömiin varallisuuslukemiin.

Jo reilut parikymmentä vuotta sitten Gatesia hiostettiin kongressissa Microsoftin markkina-asemasta ja pohdinnassa oli, onko se monopoliasemassa. Yksi Microsoftin keskeisimmistä argumenteista oli ymmärtääkseni, että ei ole, koska jos jollain yhtiöllä on parempi ohjelmisto, mikään ei estä yhtiötä kauppaamasta tuotettaan kuluttajille. Vain hetki sitten grillauksessa olivat kaikki muut FAAMG-yhtiöt paitsi Microsoft.

Kaikkien edellä mainittujen yhtiöiden taloudelliset resurssit ovat massiiviset, mikä osaltaan vaikeuttaa kilpailua entisestään. Bezos kaivaa tarvittaessa parikymmentä miljardia lupaavan teknologian ostoon vaikka matkalla vessaan. Markkinat seuraavat joka tapauksessa näiden yhtiöiden regulaatioriskiä erittäin tarkalla silmällä. Yhtiöiden pilkkomiskeskustelut, verotukselliset kampittamiset ynnä muut toimenpiteet ovat kansainvälisissä otsikoissa jatkuvasti.

Winner takes it all -ajattelu sopii näihin tämänhetkisiin voittajayhtiöihin ja niiden liiketoimintamalleihin erittäin osuvasti. Sama pätee niiden suuromistajiin ja Jeff Bezosiin etunenässä. Hän ei ole vielä liiemmin hyväntekeväisyyshanojakaan avannut, mutta sen aika koittanee. Sitä odotellessa voidaan pohtia, millaista hienosäätöä kapitalistinen systeemi tarvitsee.             

PS 1. Monopoli-pelin oikea kirjoitusasu on nykyään Monopoly.

PS 2. Yle Areenassa on ainakin minua kiinnostanut kaksiosainen dokumentti Jeff Bezos ja Amazonin valta.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Suomalainen metsä voi hyvin koronasta huolimatta
Seuraava
Verkostovaikutuksista - eli miten tunnistat tulevaisuuden megavoittajat
Jussi Kallasvuo