10.02.2020

Miikka Kuusi

Miikka Kuusi

Sales Trader
Markets
Helsinki
+358 46 714 7153

Usein kuulee etsittävän sijoituskohdetta, joka ei saisi olla riskinen, mutta josta pitäisi kuitenkin saada tuottoa viisi prosenttia. Vaikka kuinka etsisi, sellaista ei ole olemassakaan.

Mihin tässä sitten pitäisi sijoittaa ja mistä tuottoa vielä löytyy?

Vielä kymmenen vuotta sitten Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko oli yli 3 %, kun se nyt on -0,39 %. High yield -yrityslainojen riskilisä Euroopassa oli yli 400 pistettä, kun se tätä kirjoittaessa on 220 pisteen tasolla. Yritykset saavat siis velkarahoitusta keskimäärin merkittävästi alhaisemmalla korolla.

Mihin tässä sitten pitäisi sijoittaa ja mistä tuottoa vielä löytyy?

Alhainen korkotaso onkin omiaan houkuttelemaan yrityksiä hakemaan velkarahoitusta tai uudelleenrahoittamaan vanhoja lainojaan. Alkuvuonna pelkästään Euroopassa onkin uusemissoita ollut jo ennätysmäärä, yli 200 miljardilla eurolla, eikä tahti näytä laantuvan. Tarjontaa on siis tällä hetkellä hyvinkin laajasti, mutta koko markkinasta valtaosa on hyvän luottoluokituksen omaavien yhtiöiden liikkeeseenlaskuja, joiden kuponkikorot ovat matalia. Usein myöskään riski/tuottosuhde ei ole houkutteleva.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hyviä sijoituskohteita silti olisi. On green bondeja, seniorilainoja, vakuudellisia lainoja, vakuudettomia lainoja, juniorilainoja, hybridilainoja, tier 1 ja 2 -lainoja, ja luottolaatua laidasta laitaan.

Mistä tässä universumissa kannattaisi siis tuottoa etsiä?

Uusemissioita kannattaa pitää aktiivisesti silmällä. Liikkeeseenlaskujen yhteydessä on tyypillistä, että erityisesti suurelle yleisölle tuntematon yhtiö joutuu maksamaan pientä lisäpreemiota saadakseen sijoittajat kiinnostumaan. Näistä vain osaan pääsee ei-ammattimainen sijoittaja sijoittamaan suoraan itse, joten varainhoitaja ja meklari tuovat paljon lisäarvoa.

Riskiä sietävä sijoittaja voi kääntää katseensa esimerkiksi high yield -lainoihin ja erityisesti luottoluokittelemattomien yhtiöiden lainoihin, etuoikeusasemaltaan heikompiin kuten juniori- tai hybridilainoihin sekä pieniin listaamattomiin lainoihin. Luottoluokituksen puute, emission pieni koko ja huono likviditeetti saattavat olla joillekin isommille toimijoille syy sivuuttaa joukkolaina täysin, vaikka yhtiön luvut ja sijoittajatarina olisivatkin muutoin kunnossa. Ei ole sattumaa, että me olemme olleet tässä osassa markkinaa aktiivisia jo jonkin aikaa.

Samat mahdollisuudet ja lainalaisuudet toimivat myös jälkimarkkinoilla. Jos et vielä sitä ole tehnyt, sijoitusuniversumi kannattaa laajentaa myös Suomen ulkopuolelle.

Aina ei halvallakaan kannata ostaa, eikä kaikkeen korkeakuponkiseen missään nimessä kannata lähteä mukaan, mutta toisinaan epätehokkailla markkinoilla avautuu sijoittajille mahdollisuuksia. Viimeisen parin vuoden aikana tutuista Suomi-nimistä niin HK:n, Outokummun kuin Stockmanninkin lainat ovat tulleet ajoittain tuntuvasti alas, mutta pohjilta on kauniisti palauduttu. Näihin tilaisuuksiin tarttuminen edellyttää jatkuvaa markkinassa kiinni olemista, josta meillä on paljon kokemusta.

Helpoksi hyvien sijoituskohteiden löytämistä ei ole tehty, mutta mahdollista se on. Meklarin rooli onkin markkinoilta löytää asiakkaalle riski-/tuottosuhteeltaan sopivia mahdollisuuksia.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Neljä pointtia impakti-sijoittamisesta
Seuraava
Ennakkokäsitykseni Taalerista osoittautui oikeaksi
Perttu Purhonen